Skarppaa, älä karppaa

Onkohan kulunut viikkoakaan sitten kevään, etten olisi kuullut tai lukenut sanaa karppaus.

Kun täytin 25, huomasin vyötärölläni uhkaavasti kasvavat jenkkakahvat. Olen vieläkin sitä mieltä, että ne ilmestyivät kuin tyhjästä, yhden päivän aikana. Tajusin, että en voi syödä enää mitä tahansa. Parikymppisenä saatettiin ystävän kanssa syödä paketillinen paahtoleipää eikä tuntunut missään. Myös hiilaripitoiset juomat olivat merkittävä osa viikonloppua. Puhumattakaan sokerista.

Vuosien varrella olen oppinut tuntemaan kroppani. Sen takia olen jättänyt ne ruoka-aineet pois, joiden tiedän aiheuttavan enemmän haittaa kuin nautintoa.

Nyt jos söisin YHDEN paahtoleivän, aamulla peilistä tuijottaisi turvonnut pullahiiri. Sen takia olen vältellyt vehnätuotteita jo pari vuotta. Vaaleaa leipää en ole syönyt moneen vuoteen. Sen sijaan ruisleipää en jätä koskaan.

Pidän paljon lihasta, ja ravintolassa syön sellaisen lähes aina. Noin vuosi sitten tilasin kokeilun vuoksi aterian ilman perunaa. Sen jälkeen olen aina syönyt pihvin salaatilla. Mahtavinta on se, että tämän jälkeen olen voinut syödä lounaalla ravintola-annoksen pihvillä, tuntematta oloani väsyneeksi ja turvonneeksi. (Activia! Hemmetin mainos.)

Meillä syödään tummaa pastaa, koska se
on parempaa. Ja terveellisempää.

Olen aina ollut tarkka omasta painostani, koska jo pari liikakiloa vaikuttaa mielentilaani. Tulen kärttyisäksi akaksi, joka tiuskii kaikille. Vuosien varrella olen oppinut tuntemaan kroppani. Sen takia olen jättänyt ne ruoka-aineet pois, joiden tiedän aiheuttavan enemmän haittaa kuin nautintoa. Tiedän myös sen, että joskus voin herkutella, koska kulutan ylimääräiset urheilulla.

Markkinoille keksitään humpuukiroskaa 

laihduttamisesta niin kauan, kun lihavat ihmiset vain valittavat liikakilojaan.

Surullisinta karppauksessa on se haloo, mikä siitä on noussut. Nyt ihmiset kuvittelevat, että hiilaripaastojen avulla kilot tippuvat taianomaisesti. "Hei, mä alotin just karppaamisen! Viimeksi lähti viisi kiloa, mutta ne tuli takaisin aika äkkiä. Nyt mä meinaan pudottaa kymmenen! ". NO HYVÄ. Tällä kertaa onnistut varmasti...
Jos tähän maailmaan olisi keksitty jokin ihme lääke tai tapa, joka pitää kropan kunnossa, käyttäisin sitä aivan varmasti. Jos karppaus olisi vastaus paino-ongelmiin niin HALLELUJA, olisimme kohta kaikki laihoja.

Markkinoille keksitään humpuukiroskaa laihduttamisesta niin kauan, kun lihavat ihmiset (millään tavalla heitä väheksymättä, lihavat ovat lepposia) vain valittavat liikakilojaan, uskovat poppakonsteihin ja eivät muuta elämäntapojaan pysyvästi.

Eräs hyvin viisas nainen keksi karppaukselle vastahyökkäyksen, nimittäin skarppaus. Mietin pitkään, mitä se voisi tarkoittaa ja sitten välähti: Niin kliseeltä kuin se kuulostaakin, ainoastaan liikunnalla ja oikealla ruokavaliolla voi saada sellaisen vartalon, mihin ITSE on tyytyväinen. Eikä myöskään riitä, että salilla rehkitään muutama viikko ja hiilarit jätetään kuukaudeksi. Muutokset on oltava pysyviä, koska lihakset unohtavat treenin nopeasti, ja kilot tulevat jokaisen hiilaripaussin jälkeen rytinällä takaisin.

Älkää syyttäkö perunaa kiloistanne.

Vera