lauantai 12. marraskuuta 2011

Minä ja iPhone

On matkapuhelimia ja sitten on iPhone. Asiakas
Kun iPhone 4 julkaistiin, olin hämmentynyt sen suuresta suosiosta. Mielestäni oli typerää maksaa 600700€ kännykästä, kun pari sataa euroa halvemmalla sai ihan yhtä hyvän puhelimen. Tosin ilman omenaa.

Nauroin sisäisesti niille, jotka halusivat iPhonen vain sen takia, koska... no, koska se on iPhone. Hauskinta oli nähdä näiden asiakkaiden ilmeet, kun kysyin kumman koon haluat tai oletko jo vaihtanut sim-kortin micro-simiin. Mitä, mikä micro?
Käännytin monta asiakasta Android-käyttöjärjestelmälliseen, koska näin he saivat samat ominaisuudet ja säästivät rahaa.

Toinen asiakasryhmä oli ottanut selvää iPhone 4:sta, heillä oli iPhone 3:nen tai Macin kone käytössä. Heille oli usein täysin turha edes mainita muita puhelimia. Sen piti olla iPhone, koska... no, se on iPhone. Kysyin usein, ihan omasta mielenkiinnosta, miksei joku muu puhelin. Yleensä vastaus oli hyvin olematon, mutta joillekin Macin ja iPhonen synkronoinnin helppous vaikutti päätökseen. Annoin mielessäni heille luvan ostaa iPhonen, koska näinhän asia on: Ompun laitteet juttelevat loistavasti toistensa kanssa.

Meillä oli tällainen 90-luvulla! :D



Minun ja iPhonen suhde on kuin surkea romanttinen komedia.




Miten Apple on voittanut niin monen ihmisen puolelleen? Miten se onnistui käännyttämään suomalaisia, ikuisia Nokian kannattajia?
Apple on osannut markkinoinnin aina, ja siihen on varmasti käytetty rahaa enemmän kuin Suomen valtiolla on koskaan ollut varallisuutta. Uskon, että mainonnassa on menty niinkin pitkälle, että muutama nörtti on palkattu puhumaan Ompun puolesta.

Applen syntyminen on tarina, jollaisia tapahtuu kerran vuosituhannessa. Joku tyyppi, joka käy kerran viikossa suihkussa ja käyttää kamaa, keksii tuotteen AUTOTALLISSA ja kertoo siitä toiselle kaverinörtilleen. Yhdessä monen muun osaavan ihmisen kanssa he rakentavat yhtiön, joka on tänäpäivänä rikkaampi kuin Yhdysvallat. Vertailuna vielä, Apple voisi ostaa Nokian kolme kertaa  pelkkää käteistä käyttäen.

Minun ja iPhonen suhde on kuin surkea romanttinen komedia. Aluksi nainen ja mies vihaa toisiaan suunnattomasti. Jatkuvan piikittelyn jälkeen parin on jostain syystä pakko tutustua paremmin. Sitten he ihastuvat ja rakastuvat. 

Otin iPhonen käyttööni noin kuukausi sitten, koska työn puolesta oli "pakko". En vieläkään pidä siitä, että Apple sulkee järjestelmänsä muilta ja sitoo iPhonen iTunesiin. Parhaalta paraatipaikalta olen myös nähnyt, kuinka epäkuluttajaystävällinen Applen huoltojärjestelmä on.
Mutta silti, ensimmäistä kertaa pitkästä aikaa tunnen, että puhelimeni on henkilökohtainen. Ja se on paljon.

Vera



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti