tiistai 8. marraskuuta 2011

Piikkaripainajainen

Ne kuuluvat ihmisen perustarpeisiin ja jokainen meistä käyttää niitä lähes päivittäin. Niitä on varmasti yhtä monta erilaista kuin on ihmisluonteitakin. Joku tykkää lämpimistä, toinen käyttää korollisia ja kolmannelle mukavuus on kaiken a ja o. Kengät! Oikein.

Itse olen fanaattinen korkokenkien käyttäjä. Käytän niitä päivittäin talvella, kesällä, sateella, jäätävässä kylmyydessä. Lähes aina. Silloinkin, kun mukavuusaste laskee huomattavasti. Mutta ei haittaa. Rakastan niitä, koska ne ovat osa minua. Mielummin jatkan korkkareiden käyttöä, kun seurustelen liian lyhyen miehen kanssa, esimerkiksi. 

"Onhan tässä ollut jo kolmisen sataa vuotta aikaa harjoitella kenkien valmistusta.

Mutta mutta. En voi käsittää, en vain voi käsittää, miten voi olla niin vaikeaa valmistaa kestäviä kenkiä. Kenkäteollisuuden sarjatuotanto aloitettiin jo 1700-luvulla, jolloin myös avattiin ensimmäinen kenkäkauppa. Ekat korkkarit keksittiin jo 1500-luvulla. Joten onhan tässä ollut jo kolmisen sataa vuotta aikaa harjoitella.

Ostin viime talvena saappaat, joista pulitin yli 150€. Laitoin ne uudestaan jalkaan tämän syksyn ensimmäisissä vesisateissa. Sain kiroilla koko päivän litimärkiä sukkia. Suutari ei voinut tehdä popoille enää mitään, nahka oli niin pahasti vaurioitunut. Kenkäliikkeessä pyöriteltiin päätä ja pahoiteltiin. Sanoivat, että näitä saappaita ei olisi saanut käyttää sateella...???? Olisi tehnyt mieli karjua myyjän korvaan: "NÄMÄ OVAT TALVISAAPPAAT, JA YLEENSÄ TALVELLA ON LUNTA. TIESITKÖ, ETTÄ LUMI KOOSTUU POIKKEUKSETTA VEDESTÄ???" Mutta hillitsin itseni. Ja näitä tarinoita riittää vaikka kirjaksi asti.

"Näen sieluni silmin valkoiset  
piikkarisaappaat, joiden 
korkojen  
tekonahka on irronnut 
banaanin kuoren tavoin.
En voi sietää sitä, että kenkien korkolaput näyttävät siltä, että niillä on juuri kävelty miinakentän läpi. Kun ostan kengät, käyn vaihdattamassa laput viimeistään viikon päästä tai viiden käyttökerran jälkeen. Kun shoppailen kenkiä, lasken aina lappujen vaihdon alkuperäisen hinnan päälle. Olen myös erään suutarin "kanta-asiakas": käyn siellä vähintään kerran kuukaudessa. 
Uskokaa vain, kulahtaneet kengät pilaavat kokonaan uskottavuuden. Näen sieluni silmin valkoiset piikkarisaappaat, joiden korkojen tekonahka on irronnut banaanin kuoren tavoin. Korkolaputkin ovat kuluneet jo ajat sitten, ja sen seurauksena metalli viiltää lattiaan karmivan äänen. Hrrrrr... yök.

Ymmärrän korkolaput ja niiden kulumisen. Mutta en ymmärrä sitä, että kengät ovat yhden käyttökauden jälkeen roskiskamaa. Tai viikon päästä niissä on reikä. Toinen tarina kerrottavaksi.


Jos joku tietää merkin tai liikkeen, josta on löytänyt lähes poikkeuksetta hyviä, kestäviä sekä korollisia kenkiä, Olethan niin kiltti ja kerrot sen minulle. :)

Vera




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti