Eilen illalla, 3.1.2012, 11-vuotias tyttö sai surmansa rattijuopon takia. Kävelymatkan päässä meidän kotiovelta känninen ääliö ajaa pienen lapsen päälle. Tekijä on syyllistynyt useaan rattijuopumukseen jo aikaisemmin.
Kysynpä vain. Teemme aikuisena monia virheitä, mutta miten paljon pahaa pitää tapahtua, että niistä virheistä otetaan opiksi?
Luemme viestimistä päivittäin, mitä pahaa ihminen on tehnyt. Järkytymme vähän tai järkytymme paljon. Aina, kun uhrina on lapsi, järkytymme paljon. Viisi vuotiaan tytön äitinä voin sanoa ettei mikään, ei kerta kaikkiaan mikään järkytä, suututa, vituta, raivostuta, itketä, harmita, kiukuta niin paljon kuin tämä: TYHMÄN aikuisen takia viattoman tytön elämä päättyi.
Tytön omaisille, erityisesti vanhemmille. Syvä osanotto.
P.S. Pieni lohtu uhrin vanhemmille tai läheisille, mutta toivoisin, että tämän jälkeen perheen pienimpien kanssa jutellaan aiheesta. Koskaan ei voi liikaa painottaa varovaisuutta liikenteessä. Aikuiset kun ovat... no, tolloja.
Yksi tyttäreni lempibiiseistä. Tämä on kaikille.
Lapsille hyvä opetus, aikuisille mietittävää.
Ei muuta.
Vera
