Muistan ensimmäisen polttamani tupakan kuin eilisen. Olin silloin seiska-luokalla, kun ystäväni tarjosi sätkän, joka oli pakko ottaa vastaan. Ainakin silloin se tuntui siltä. Olisin ollut porukan luuseri ilman tupakkaa. Sytytin röökin ja vedin savut keuhkoihin. Mulle kävi just niin kuin monelle muullekin: meinasin tukehtua yskäkohtaukseen. Maku oli hirveä, mutta poltin kunniallisesti koko tupakan loppuun asti.Olin ala-asteella varma, etten koskaan polta tupakkaa. Miksi ihmeessä tekisin niin, koska se maistuu ja haisee pahalle? Mutta koska koko jengi poltti, minäkin halusin kokeilla. Koulun tupakanvalistuksissa olin kuullut, että nikotiiniin jää pahasti koukkuun. Ensimmäisen tupakan jälkeen ajattelin, etten todellakaan voi jäädä koukkuun mihinkään niin ällöttävään. Mutta kuitenkin mulle kävi taas niin kuin monelle muullekin. Jäin tupakan orjaksi.
Huomaamatta tupakasta tuli yksi osa elämääni. Poltin, kun nousin sängystä aamuisin, ruokailun jälkeen, ruokailun aikana, kun odotin bussia, välitunneilla ja myöhemmin työaikana. Poltin tupakkaa välttääkseni ikävystymistä tai kun "meni hermot". Tupakalle löytyi aina hetki elämästäni. Poltin urheilusuorituksenkin jälkeen. Kaikista enemmän kuitenkin luulin tarvitsevani tupakkaa sosiaalisissa tilanteissa. Ajattelin, että parhaimmat juorut jäävät kuulematta, jos en polta. Kaikki muutkin kun polttavat!
Katsotaan vähän lukuja. Olen nyt 26-vuotias eli olen polttanut 13 vuotta. Olen siis polttanut yhteensä 4745 päivää. En koskaan ole ollut himopolttaja, noin 10-20 tupakkaa päivässä. Ajatellaan, että tupakka-aski on näiden vuosien aikana maksanut keskimäärin 3€. Näiden laskutietojen mukaan olen siis käyttänyt tupakkaan rahaa noin 14 000 euroa... auts.
Ainoa asia,
mistä tupakoimattomat
jäävät paitsi
on tämä mahtava tunne,
kun ei enää tarvitsekaan
tupakkaa.
Tasan kolme viikkoa sitten luin kirjan "Stumppaa tähän!". Sen on kirjoittanut englantilainen Allen Carr, joka kehitti vuonna 1983 EASYWAY-menetelmän. Carrin mukaan emme todellakaan saa nautintoa polttamisesta. Päinvastoin. Jokaisen tupakan jälkeen nikotiinin vieroitusoireet alkavat välittömästi. Carrin mukaan myös ainoa syy, miksi emme lopeta tupakan polttoa on pelko. Carr itse lopetti kuin seinään poltettuaan tupakkaa 30 vuotta, pahimmillaan sata savuketta päivässä. Hän kuoli keuhkosyöpään vuonna 2006.
Lopetin tupakoinnin tasan kolme viikkoa sitten. Helppoa se ei ole ollut, mutta en ikinä olisi onnistunut siinä ilman tätä kirjaa. Ainoa asia, mistä tupakoimattomat jäävät paitsi on tämä mahtava tunne, kun ei enää tarvitsekaan tupakkaa.
Vera
